Neljä vuotta sitten yrittäjä ja markkinoinnin asiantuntija Sara Öhman jätti Tukholman ja muutti Funäsdalenin. Matka töihin on pidentynyt, mutta läheisyys muihin hänelle tärkeisiin asioihin – kuten rakkauteen ja tuntureihin – on kasvanut. Kattoteltan kanssa on lisäksi helpompaa lähteä niin töihin kuin seikkailuihinkin. 

Kontrasteja. Niitä Sara elämänsä on täynnä. Toisena päivänä hän on Tukholmassa pukeutuneena juhlavasti ja pitää luentoa sadoille ihmisille, seuraavana päivänä hän vetää päälleen villavaatetuksen ja lähtee tunturiin moottorikelkalla tai suksilla kotona Funäsdalenissa.  

Työn vieminen seikkailuun

Freelancerina työn ja vapaa-ajan välillä ei ole tarkkaa rajaa; työkone kulkee usein mukana kattoteltan seikkailuissa ja katto toimii joskus hotellina matkalla eri tehtävien välillä ympäri maata. 

Yrittäjänä Sara Öhman voi työskennellä missä ja milloin haluaa, ja hänen seikkailupäivänsä sisältävät usein myös hieman työaikaa. Varmistaakseen vakaan nettiyhteyden hän vuorottelee vapaata leiriytymistä ja tavallisia leirintäalueita.

– Tärkeintä työskennellessä seikkailun aikana on iso varavirtalähde ja todella hyvä retkituoli. Minulla on myös pieni retkipöytä, mutta usein istun vain tietokone sylissä tai autossa töitä tehden. 

Glamping mieluummin kuin kevyen varustuksen metsästys

Rakkaus luontoon ja ulkoilmaelämään on kulkenut mukana Bollnäsin lapsuudesta asti. Mutta mieluummin glamping-tunnelmaa kuin kevyen varustuksen metsästystä.

– Olen aina harrastanut glampingia, kävellyt lyhyitä matkoja ja kantanut mukaani paljon tavaraa, joka tekee paikalla olosta mukavaa ja rentoa. Lisäksi matkustan paljon autolla, joten kattoteltta tuntui luonnolliselta valinnalta, hän sanoo. 

Sara on ahkerasti käytetty kouluttaja ja luennoitsija digitaalisessa markkinoinnissa ja on työskennellyt yli 500 yrityksen kanssa ympäri maata. Joten emme voi olla kysymättä – mitä hän korostaisi juuri kattoteltan markkinoinnissa?

– Selvästi paras asia kattoteltassa on, että sen pystyttää niin nopeasti ja se on aina mukana! Ei tarvitse kaivaa esiin telttaa, makuualustaa ja makuupussia autosta ja pakata niitä jatkuvasti sisään ja ulos. Se on aina kiinni autossa ja valmiina seikkailuun, Sara sanoo. 

Leiriytyy usein yksin

Matkaseurana on aina hänen bordercollie-koiransa Räser.

Onko turvallista, kun hän on seurana yksin leiriytyessäsi?

– No… hän ei ole mikään hyvä vahtikoira!

Monet naiset, jotka ovat kiinnostuneita kattoteltasta, pohtivat ja kokevat yksin leiriytymisen pelottavana. Onko sinulla neuvoja?

– Harvoin olen tuntenut oloni turvattomaksi, uskon että se on pitkälti tottumiskysymys. Useimmiten valitsen paikkoja, joissa on naapuri ei liian kaukana ja yritän valita paikkoja, joissa on matkapuhelinverkko. Jos yksin oleminen tuntuu pelottavalta, suosittelen aloittamaan leirintäalueilta, siellä kaikki ovat samasta syystä ja se tuntuu turvalliselta. 

Usein kun Sara lähtee roadtripille, hänellä on suunnitelma minne mennä, mutta jättää aina tilaa yllätyksille ja muutoksille matkan varrella. Esimerkiksi jos sää on huono jossain paikassa, hän saattaa kääntyä ja lähteä toiseen suuntaan. 

Välttääkseen turhaa stressiä illalla hän pysäköi yleensä viimeistään kahden tai kolmen aikaan iltapäivällä. 

– Muuten vietän koko iltapäivän huolestuneena siitä, minne menen. Silloin mieluummin otan iltapäiväunet Räserin kanssa kattoteltassa, teen jotain leirintäalueen läheisyydessä ja nousen aikaisin tekemään vaelluksen seuraavana aamuna. 

• Oletko alkanut miettiä, minne seuraavaksi matkustat?

– Kyllä, talvella ja keväällä istuu ja unelmoi! Olen vähän utelias ajamaan etelään Eurooppaan, mutta olen myös kuullut, että se on vähän monimutkaisempaa. Pohjoiseen vetää aina, bonuksena on, että silloin ei tarvitse pelätä suurinta kauhuani – punkkeja!

Muuten olen todella paljon sitä mieltä, että voi vain lähteä täältä kotoa, ei aina tarvitse olla isoja roadtripejä. Kun kattoteltta on autossa ja tekee mieli nukkua ulkona, on niin helppoa vain lähteä jonnekin ja leiriytyä järven rannalle sen sijaan, että istuisi koko illan sisällä, se on pahinta mitä tiedän!